On ihan ilmaista ajaa pyörällä Vesijärven rantaa pitkin ja pysähtyä hetkeksi satamaan ihmettelemään, kun on niin kaunista, vastasulanut järvi on kaunis kuin nukkuva vauva, sellainen, hiljainen, joka ei huuda eikä haise ja joka ei ehkä ole oma. Aurinkohan on tietenkin armoton ja kaikki on vielä kovin väritöntä ja pölyistä, mutta kauneus olikin ehkä enemmän niissä ihmisissä, suurena massana yhteisellä hymyllä varustettuna tuulipuvuissaan sunnuntaikävelyllä, kahvilla tai siiderillä jossakin laivoista, tai myöhemmin tivolissa, kun koneet pyörivät niin kovaa, että oli pakko laittaa jo silmät kiinni, kun nauratti niin kovasti, vaikken ollut edes kyydissä.
Kaikki tuo on kivempaa kun on kaksikymppiä taskussa, on vain niin paljon enemmän mahdollisuuksia.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2007
Annetaan ilmaiseksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)