Teen huomiseksi Halloweeniksi foliokiharat. En ole koskaan tehnyt, joten nyt on kokeiluversio päässä. En edes tiedä, tehdäänkö se noin kuin se on, mutta kai tuostakin joku säkkärä tulee. Kävin katsomassa Halloween Expressissä asuja, mutta ne olivat kalliita, parisataa - vaikka siellä oli kyllä kaikkea uskomatonta - ei se mikään lasten kauppa ollut. En ostanut mitään. Jos teen ne foliokiharat ja sitten en meikkaa, niin siinähän sitä on asua tarpeeksi - haha. Huomenna menen illalla Wine tasting baariin Uptown Marketille ja katsotaan sitten, miten suuren lauantaipääsäryn siellä saa hankittua. Meinasin kaikkea, että olisi tehnyt tännekin jotakin Halloween - koristeluita, mutta sitten päätin, etten, liikaa menee rahaa ja ne on yhden illan jutut sitten...
Eilen olin kaupungilla täyden 12 tuntia ns. shoppailemassa, tosin en ihan omasta valinnasta täysin, mutta kuitenkin. Kaikki rahat meni kyllä. Vielä sen jälkeen, kun T pääsi töistä, piti mennä Saks Fifth Avenuelle etsimään sille uutta pukua, ja siellä oli jotkut kinkerit ja paikka täynnä kauniisti pukeutuneita ja ei-hikisiä malleja. Jalat oli ihan tohjona päivän jälkeen. Ostin saappaat, 50 bucksia. Opetin Starbucksin tarjoilijalle suomea, koska hän vaati. Se flirttaili niin paljon, että unohdin antaa tippiä.
torstai 30. lokakuuta 2008
Halloween - valmisteluita
tiistai 28. lokakuuta 2008
Melkein pakkasta!
Eilen en tehnyt mitään. Kärsin ilmastointipäänsärkyä sohvalla puoleen päivään asti ja käveltyäni uima-altaalle, siellä oli jäätävän kylmä, ja tuuli puski vastapäiseltä rakennukselta valkoista pölyä vaakasuorassa. Nytkin nettisivujen mukaan ulkona on 8 astetta ja sehän on herranjestas melkein pakkasta! Aika suuria lämpötilavaihteluita - lämpötilan pitäisi nousta pariinkymmeneen päivän aikana. Netistä pakko katsoa, lämpömittareita ei ole missään. Huomiseksi on kuitenkin taas luvattu yli 20. Vähän kuin Suomen kesäkuu.Mennään tänään katsomaan kakkosdivarin jääkiekkoa, eli paikallista jääkiekkojoukkuetta The Aerosia. Tänne oikeastaan innostuin varaamaan liput siksi, että katsoin, mitä meininkejä Houstonissa on nyt vielä tämän viikon. Viime viikonloppuna oltiin muuten käytännössä Alanis Morrisetten (luulen ainakin niin) backstagella. Nyt perjantaina olisi Tina Turner, mutta maybe not... Tokihan Tinalla on mahtavia piisejä paljon, mutta... Viime viikolla oli kans Weezer, Janet Jackson ja OFFSPRING, jota en voi käsittää, että missattiin. Tulevia vielä tänä vuonna, mitä voisin mennä katsomaan, mutten ole enää täällä: Madonna, Duran Duran, Usher, Coldplay, Metallica ja uh... Black Crowes...
Leia Mais…maanantai 27. lokakuuta 2008
Lihataivas
Oli mukava viikonloppu. Perjantaina käytiin syömässä paikassa, minkälaisista olen kuullut, mutten ole ollut itse ennen, eli brasilialainen churrascaria Nelore eli kotoisasti puhumme kukkarasiasta, enkä tosiaan tiedä miten tuo äännetään. Idea paikassa on se, että ravintolassa on aluksi salaattipöytä (ja mikä salaattipöytä! siellä oli viiriäisenmunia ja salamia ja prochuttoa ja juustoja ja vaikka mitä) ja sitten sellaiset ukkelit kiertävät pöytien välissä ja tarjoilevat sulle erilaisia lihoja niin kauan kunnes käännät sellaisen punaisen lätkän pöydälle, ettet nyt jaksa enempää. Eli lihaa leikattiin sun lautaselle koko ajan! Nam!! Ja siellä oli kaikenlaista mahdollista lihaa, mitä voit kuvitella! Söin jopa kanan sydäntä, joka oli ihan hyvää! Varmaan turha sanoa, että mä olin ihan taivaassa - sellainen lihan ystävä kun olen! Koko hinta kahdelle 150 dollaria, joista paikan halvin viini maksoi kuitenkin yli 40 dollaria.
Lauantaina oltiin Houston Hard Rock Cafessa syömässä. Siellä oli varmaan kaikilla synttärit, eli jossain vaiheessa viereisistä pöydistä alkoi kuulua hirvittävä huuto ja sitten huudettiin ja taputettiin Happy birthday to you - laulu (ei laulettu) ja sankarit saivat säkenöivät juomat hyppysiinsä. Jo ennen viidettä synttärihuutoa oli jo aika koominen olo...
Eilen oltiin katsomassa amerikkalaista jalkapalloa, Houston Texans vastaan Cincinnati Tigers, stadionin ylimmällä rivillä, josta kyllä näki koko kentän oikein hyvin. Pelihän sinällään oli aikamoinen elämys, vaikka se eteni tosi hitaasti - reilun tunnin sisällä pelattiin siis kaksi vartin erää --- voidaan siis puhua hitaasta! Enkä mitään ymmärtänyt, pitihän niiden pelaajien kai edetä joitakin tiettyjä jaardimääriä... mutta hauskaa oli. Pelialueelle tullaan muuten jo aamusta redneck - truckien kanssa tailgate - parkkiin ja siellä grillataan niin kuin seriously. Tyypeillä on mukanaan mielettömät grillit, grillattavat, omat teltat, omat musiikit, omat telkkarit ja sitten ollaan siellä kaikkien tuttujen kanssa nautiskelemassa pelien etkoista. Me päästiin tuota touhua katsomaan vain kaukaa.
torstai 23. lokakuuta 2008
Tornado
Eilen nähtiin tornado parveekkeelta. Siitä varoitettiin illalla (kaikki televisio-ohjelmat keskeytetään ja ukkeli tulee ruutuun kertomaan säästä). Tänne asti tuli vain ukkonen ja kova sade. Siihen aikaan tosin olin kuntosalilla ja istumassa jokseenkin surkeassa, löylyttömässä saunassa.
Lounaalle pyysin conciergeä tilaamaan mulle taksin Galleriaan. Mitäköhän meidän talonmiesnainen sanoisi, jos pyytäisin sitä tilaamaan mulle taksin, haha. Menin T:n kanssa meksikolaisravintolaan, ja sitten oli pakko pyöriä Gallerian ostoskeskuksessa ja ostosalueella kolme tuntia, että pääsen kyydissä takaisin kotiin. Ensin kävin DSW:n kenkäkaupassa, mutten ostanut VIELÄ mitään... Siellä on metrin korkuisia hyllyjä riveissä useita kymmeniä, ja sitten kävellään niitä rivien käytäviä pitkin ja jokaisen hyllyn päällä on aina kenkä, ja oikeat koot löytyvät laatikoista hyllyjen alapuolelta. Äärimmäisen selkeää ja helppoa. Meinaan ostaa sieltä ainakin parit saappaat. Sen jälkeen vietin pari hetkeä Old Navyssä (kauheita lumppuja) ja Barnes ja Nobles - kirjakaupassa ja sitten kiersin The Galleria - ostoskeskuksen, jossa on kaikki merkkiliikkeet, joiden vaatteista en edes unelmoi (toisaalta ne näyttää kaikki samanlaisille hirveille lumpuille varustettuna meikäläisen kuukausipalkkahintalapulla)... En ostanut mitään. Suuntasin viimeiseksi tuhottavaksi tunniksi takaisin kirjakauppaan, jossa huomasin miehen, joka oli seurannut mua jo jossain muualla ja öhhh.... on eri asia käydä suoraan asiaan, mutta tyyppi tuli viereiselle hyllylle katselemaan kalentereita, ja sitten oikein televisiotyyliin "Didn't I just see you in the JokukaupanNimi"... Niin mä sanoin että oujeah, varmaan, ja mietin, että whattacoincidence varsinkin, jos lähtee seuraamaan mua. Joten piilouduin sitten kyykkyyn tarkastelemaan XML-kielen kirjoja alahyllyllä, ja toivoin, että tyyppi lähtee litomaan, mutta sitten se onkin mun vieressä kysymässä mun nimeä, ja mistä mä olen, ja se sanoo kaikkeen mitä mä sanon, liian nopeasti yeah ja se pyytää mua kahville, mutta sitten sanonkin taikasanan "boyfriend" ja tsap, äijä on tiessään! Magic. Kassiin tarttui XML-kirja, ja menin sitä aloittelemaan Jambajuicesiin.... miten voi olla vaikeaa.... Jambajuicesissa ei myydä mehuja vaan pirtelöitä ja kaikkien niiden eri pirtelöiden lisäksi on tietenkin kolme eri kokoa (tietenkin), mutta aina se isomman koon saan juuri tänään maksamalla vain 40 senttiä lisää, ja sitten, kun luulet jo selvinneesi pirtelön ostamisesta kunnialla, niin siihen saa free boostin, ja mieti siinä sitten, että haluatko energyä vai kalsiumia, ja juuri kun luulet sanoneesi kalsium, niin kassa kysyy uudelleen, että mitä sä otat, ja don't you want a free boost ja sitten mä sanon, että aivan sama, en ota free boostia, kun just sen tilasin... Sitten se kysyy vielä nimeä ja sanon ja spellaan nimen, ja huh...
Jep. Ehkä selviän, tästäkin päivästä. Paistaakohan aurinko tänään, on luvattu viileämpää....
tiistai 21. lokakuuta 2008
Asumisen laatua
Kävin eilen iltapäivällä ex tempore - kävelyllä viereisen Hermann Parkin ympäri, jossa on golf-kenttä, museoita ja sitten Houston Zoo, jonne menin sisään hetken mielijohteesta. Oli ihan mukavaa katsella kaikkia eläimiä, mitä siellä oli; apinoita, lepakoita, kaloja, kirahveja, norsuja, tiikereitä, leijonia, seeproja, hämähäkkejä, käärmeitä, hylkeitä, kilpikonnia ja kaikkia mahdollisia otuksia, joita olen joskus nähnyt osan ja joidenkin olemassaolosta en edes tiennyt. Suosikkejani olivat hedelmälepakot, tukaani ja pieni, maailman pessimistisin erämaan kolokaivaja, joka on kuolettavan söpö, mutta reppana tuijottaa koko ajan ylöspäin tarkkaillen mahdollisia syöjälintuja.
Illalla katsoimme lätkää ja kävimme pelaamassa biljardia altaan viereisellä klubitalolla. Tässä talossa on uima-altaan lisäksi iso grilli altaan vierellä, kuumavesiporeallas, klubitalo, jossa on suuren suuri olohuone, jossa on kaksi isoa taulutelevisiota ja biljardipöytä, Fit - kuntosali, jossa on aerobic-tila, täydellinen valikoima erilaisia laitteita, vapaita painoja sekä nyrkkeilykulmaus, jossa on kolme erilaista nyrkkeilysäkkiä (tai palloa, mitä ne nyt ovatkaan). Lisäksi kuntosalilla on kaksi erilaista saunaa pukuhuoneissa. Alhaalla on bisneskeskus, jossa on ilmainen netti, tietokoneet, tulostimet ja muut sekä kahvikone, josta voi käydä kittaamaassa niin paljon erilaisia kahvia eri mausteilla kuin vatsa sietää. Autoilla on tietenkin omat parkkitasanteet ja roskakuilut ovat käytävien varrella. Alakerran aulan concierge tulee vaikka pyyhimään takapuolesi, jos et itse yletä. Ja kaikki tämä tosiaan maksaa saman verran kuin meikäläinen maksaa Lahden pahamaineisen lähiön kolmiosta, kyttäävästä talonmiesnaisesta ja kylmästä kellarista, jonne mehut jäätyvät. Ja kaikki on tietenkin niin uutta ja hienoa kun tosiaan toista puolta taloa vielä rakennetaan. Ai että v-ttaako? No ei vielä, mutta paluu kotiin tulee olemaan kova...
Jepulis, jospa siis siirtyisin taas altaalle ottamaan aurinkoa
maanantai 20. lokakuuta 2008
Houston, no problem
Ajattelin kirjoittaa matkasta tänne, mutta se ei tunnu enää tärkeälle, vaikka matkalla olo onkin tärkeä väline perille pääsemiseksi. Loputtomat tunnit Oslossa ja yö Lontoossa kuuluivat matkaohjelmaan, kunnes pääsin perjantai-iltana vihdoin Houstoniin Washingtonin kautta. Lämmintä täällä on reilusti yli 20 astetta, ja olin jo eilen makailemassa ja lueskelemassa poolilla. Altaan vesi on jääkylmää, ja seinän takana meksikaanot vasta rakentavat talon toista puolta. Sinne suuntaan kohta, kunhan saan aamuhommat täällä sisällä kuntoon.
Kävimme ostamassa ruokaa Central Marketista, joka oli elämäni suurin ruokakauppa tähän mennessä. Pelkkä ensimmäisenä ollut vihannes-ja hedelmäosasto oli Suomen Prisman kokoinen. Sama kokoteema toistui niin kala-, liha- kuin viiniosastollakin. Central Marketin idea on tarjota luomu- ja lähiruokaa, joten siellä on hieman kalliimpaa kuin tavallisessa ruokamarketissa. Päivän ruoka-annokset olisi jo voinut kuitata kaupassa tarjottujen maistiaisten kanssa - tuoreesta ananaksesta pumpkinhilloon ja viiniin sekä tietenkin erilaisia leipiä ja keksejä kyytipojaksi.
Viikonloppuna ei nyt vielä ehtinyt hirveästi mitään, se oli lähinnä toipumista aikaerosta, joka tarkoittaa sitä, että sitten, kun silmä alkaa luppaisemaan, niin se ei pysy auki millään. Osittain tämä kaupunki on tuttu viime kesän reissulta. Kauhea betoniviidakko, kaunista täällä ei siis ole millään, ja en tiedä onko se Ike-hurrikaanin jäljiltä vai miten, mutta aika moni paikka rempsottaa. Suunnitelmissa on ainakin ensi viikonloppuna mennä katsomaan amerikkalaista jalkapalloa, ehkäpä standuppia, sitten suunnittelen vierailua viereiselle museoalueelle, ja haluaisin käydä myös Houston Space Centressä. Jep, mutta nyt voisi alkaa suunnistaa tuonne altaalle ;)