Orlandoa kohti ajaessa lämpötila alkoi keikkua 70 Fahrenheitin kohdalla (21 Celsiusta), vaikka välillä satoikin vettä. Illalliseksi vedettiin baby ribsit ja kanaa ja sitten loppumatka lentokentän viereiseen Crown Plazaan. Matkalla pitkin Orlandon läpi vievää Orange Blossom Trailia nähtiin vaan mustaihoisia ja pirusti poliisiautoja vilkut päällä joka paikassa ja yhdellä sivutiellä lökäpöksyt olivat kädet niskan takana ja poliisiautot olivat saartaneet heidät. Naureskeltiin sitä, että katujen nimet ovat juuri jotain tuollaista herkkää (Orange Blossom ja Summerday), mutta itse kaduilla herkkyys ja kauneus ovat kaukana. No, tällä alueella on paljon järviä ja lampia joka puolella, joten hyvin suomalaista. NOT! Okei, järviä kyllä, mutta palmuja niiden rannalla.
Tässä Crown Plazassa oli ehkä hellyyttävimmät lahjukset mitä olen nähnyt hotellihuoneessa. Rentoutumis-cd omaksi, jossa on ihanaa harppumusiikkia ja merenääniä, korvatulpat, silmälaput ja sellaista tuoksusuihketta, jota voi suihkutella tyynylle, niin tuoksuu hyvälle ja nukuttaa hyvin!
Vielä pitäisi tänään ajaa parisataa mailia Fort Lauderdaleen. Mulla on flunssa, mutten myönnä sitä enkä valita. Sitten ollaan vielä yksi yö ja huomenna lähdetään purjehtimaan viikoksi Key Westiä kohti. Lämpöä on luvattu 80 (26) joten ehkä sen kanssa pystyy just ja just elämään... ;)
perjantai 21. joulukuuta 2007
Orlando
torstai 20. joulukuuta 2007
Smaragdi Atlantassa
Nashvillestä eteläänpäin maisema alkaa muuttua aika nopeaan jyrkäksi ja pimeää tuli jo neljän jälkeen. Liikennettä oli silti paljon ja kuten tavallista, rekkoja rekkojen jälkeen, joka puolella. Yleensä moottoritie on kolmekaistaista, ja rekat menevät kahdella oikeanpuolimmaisella. Ajoin parisataa mailia, annoin autolle kenkää 90 mailin nopeudella. Chattanoogaa lähestyessä korvat alkoivat napsua ja olo oli kuin hississä, kunnes tajusin, että ajamme Appalakkien rinnettä alaspäin. Huhuu! Onneksi ei ollut pakkasta eikä tie jäässä! Teiden varrella oli useita ylöspäin nousevia hiekkaramppeja, jonne rekka, joka menettää jarrunsa, menee pysähtymään.
Chattanooga oli suuri kaupunki kauniin Tennessee – joen varrella, joka sekin oli niin leveä, että se näyttää järveltä suomalaisessa mittakaavassa. Paikka vaikuttaa ihan mukavalta, ehkä joskus olisi aikaa tutustua siihen. Ainakin siellä olisi tekemistä sellaisella outdoors – tyypille!
Atlanta on keskustan kooltaan samankokoinen kuin Helsinki mutta metropolialueella asuu saman verran porukkaa kuin Suomessa. Niin ollen Atlanta onkin Amerikan 9. suurin metropolialue. Sen kyllä huomaa kaupunkia kohti ajaessa, että suuri paikkahan se on! Saavuimme perille puolen kahdeksan maissa illalla. Tom tom ei suostunut yhteistyöhön, joten olimme pelkästään suuripiirteisten ajo-ohjeiden varassa hotellille. Etsittiin oikeaa exitiä ja vihdoin löysimme Crown Plaza – hotellille Atlantan ydinkeskustaan. Alueen nimi on Buckhead ja se on täynnä pilvenpiirtäjiä, hotelleja ja suuryrityksiä. Ihan hienoahan täällä on jos pitää kaupunkimaisemasta. Sitä toljotellaan Crown Plazan 9. kerroksen ikkunasta. Hotelli on hieno mutta halpa! Söimme illalliseksi hampurilaiset alas massuun kahdella Miller laitilla yhteensä 30 dollarilla ja sitten nukkumaan. A la carte - aamupala kuului huoneen hintaan, eli vedin Tuscan omelettia ja mehua, kahvia ja hedelmäsalaattia.
Äsken käytiin viereisen businessrakennuksen kuntosalilla (sauna ei olleet päällä plaah) ja edessä olisi 462 mailia ajoa kohti Orlandoa.
Pakko kehaista: Sain joululahjan Scottsville Roadin liikennevalojen ruuhkassa: minua varten suunniteltu SMARAGDIriipus, jossa on myös pieni timantti sen smaragdin yläpuolella! Tämä siksi, että silmäni ovat kuin SMARAGDIT!
keskiviikko 19. joulukuuta 2007
Suuntana Atlanta
Odottelen, olen jo pakannut, kohta lähdetään ajamaan kohti Atlantaa, jossa ollaan eka yö sarjamurhaajamotellissa. Pitää olla tarkkana, minkä kaikista Atlanta - nimisistä paikoista syöttää Tomtomiin, sillä lähiosavaltioissa samannimisiä paikkoja riittää, joten olisi helppo lähteä väärään suuntaan. Tämä Atlanta on siis "the" Atlanta, Georgian osavaltiossa, joka on täältä eteläänpäin 65 - tietä, joka muuttuu sitten 24 - tieksi ja sittemmin 75 tieksi ja sinne on matkaa 310 mailia eli noin 4-5 tunnin ajomatka. Toivottavasti saan ajaa! Vaikka noilla "lättänärenkailla" on vähän outoa ajaa jos tie on huonossa kunnossa. Reissu siis menee ensin Nashvilleen, ainut suurempi paikka matkan varrella on Chattanooga. Onneksi ei sada eikä ole pakkasta, en tiedä paljonko on lämmintä, mutta veikkaisin noin nollaa astetta. Talvirenkaita ei ole kellään, joten se on sitten menoa, jos pitää jarrutella! :/
Leia Mais…tiistai 18. joulukuuta 2007
Joulun odotusta Kentuckyssa
Pari yötä tullut jo vietettyä täällä Amerikan mantereella Kentuckyssä. Ilma on aika samanlainen kuin Suomessa, muutama aste pakkasta, muttei ole lunta. Kierrettiin illalla katselemassa talojen jouluvaloja - ne ovat mahtavia! Kaikilla ei niitä tietenkään ole, mutta niillä, kellä on, niin on joko "hyvänmakuisesti" pensaat ja puut koristeltu tai sitten pihalla on koko hoito kameleista ja joulupukista lähtien. Toisaalta se on niin kitchiä että se on melkein tyylikästä. Kauppojen joulukoristeet ovat jotain sellaista, mitä ei pysty edes kuvittelemaan... Vaikken ole joulutyyppi, niin tekisi niin paljon ostella kaikkia ihania joulukoristeita. Ja kuka on sanonut, että kuuseen laitettavan pallon pitää olla pieni? Miksei se voi olla aivan hillitön? Se on! Iso!
Kaupoissa on muuten kinkkuja ihan yhtä lailla niin kuin Suomessakin, tosin niitä on myös pieniä. Rinnalla tietenkin kalkkunaa, mutten tosiaan tiennyt, että kinkku on täälläkin jouluruokaa. Ostettiin sellainen pieni kinkunpala ja tietenkin sinappia ja tänään teen bataattilaatikkoa. Piparkakkutaikinaa ostin myös, se oli ihan loppu koko kaupungista, eikä valmiita pipareita ollut. Enkä jaksa vääntää alusta lähtien taikinaa itse.
Sen suurempia gourmet - elämyksiä en vielä ole ehtinyt kokea, pari kertaa ravintolassa syömässä ja yksi hampurilainen...
Kuolluttahan täällä nyt on niin kuin Suomessakin talvella. No, aika menee tässä nyt odotellessa kun lähdetään ajelemaan kohti Miamia.
perjantai 14. joulukuuta 2007
Off I go
Huomenaamulla sitten itse hyppään puoli viiden maissa lentokentälle menevään bussiin ja kahdeksalta lähtee koe Wieniin, josta sitten New Yorkiin. Jännitys on ollut se, että itärannikolle on luvattu kunnon lumimyräköitä ja jos se osuu kohdalle, niin sitten perutaan lentoja, ja lentokentällä nukkuminen ja odottelu ei ole mitään herkkua. Olenkin nyt pakkaillut käsimatkatavaroihin kaikkea lukemista ja puhtaita vaatteita sinnekin - onpahan miellyttävämpää olla sitten, jos joutuu odottelemaan. Budjetti ei taida nyt oikein kestää hotelliyöpymisiä. Joskus joillakin Jenkkien sisäisillä lennoilla ne kuuluttaa, että jos joku suostuu vaihtamaan oman lentonsa seuraavan päivän lentoon, niin saa ilmaisen hotskun, illallisen ja lahjakortin lentofirmalle, mutta se tulee ehkä kyseeseen jos vielä saa kiksejä hotelliöistä. Ja tällaisissa säätapauksissa mitään ei tarjota. No, toivotaan, että lumimyrskyä ei tule!
Leia Mais…