Matka kohti Kiinaa ja kiinaa

Olen aina sanonut, etten ikinä aio matkustaa Kiinaan.
Sinne meneminen saattaa kuitenkin olla lähempänä kuin koskaan.
Eilen aloitin kiinan opiskelun.
En ole Kiina- tai kiinalaisfani. Tunnen kiinalaisia tyyppejä ihan todella monta, ja ehkä meidän kulttuurimaailmamme on niin erilainen, etten vaan pidä yhdestäkään niistä, ketä tunnen, enkä ymmärrä heidän toimintaansa (kieltä toivottavasti opin pian.)
Ensimmäinen oppituntimme oli joka tapauksessa kiehtova kurkistus kieleen. Olen itse ääntämisfriikki ja voisin tutkia loputtomasti sekä fonologiaa että fonetiikkaa, ja amerikkalais-taiwanilainen opettajamme korostaa myös ääntämisen tärkeyttä (vaikka voin kyllä myöntää, että ääntäminen tuotti itselleni hieman vaikeuksia, tai lähinnä monotonisen toonin päästäminen suustani, koska itse en tosiaankaan ole monotoninen.
Tänään kävin lainaamassa muutaman oppikirjan kiinan kieleen liittyen, varsinainen kirja pitää sitten ostaa, mutten vielä käynyt katsomassa sitä.
Minulla on muutama tavoite kiinan kielen oppimisen suhteen:
Aion oppia tunnistamaan ainakin 1000 merkkiä tämän vuoden puolella.
Sitä varten ostan sellaisen kunnon, paksun ruutuvihon, johon aion harjoitella merkkien piirtämistä niin kuin ala-asteella harjoiteltiin kaunokirjoitusta.
Tunnistan, osaan piirtää ja ääntää nyt jo 10 merkkiä. (Olen todella motivoitunut.) Toki en tiedä noiden merkkien muita mahdollisia merkityksiä vielä, joten ehkä niihin joutuu palaamaan jossain vaiheessa.