Alba

Kaivelin vanhemmalle tyttärelleni vanhoja valokuvia koulun maantiedon tuntia varten Skotlannista, jossa tuli asuttua jonkin aikaa "silloin nuorempana". Skotlantiin lähtö johtui oikeastaan niinkin tyhmästä ja pienestä asiasta kuin Trainspotting - elokuvasta, joten siitä voi hieman päätellä, milloin Skotlannissa olin.
Skotlanti on loppujen lopuksi äärettömän pieni pinta-alaltaan, joten maa on helposti koluttu. Muistan tunteen siitä, että sen jälkeen, kun vihreä, puuton nummimaisema ei enää näytä eksoottiselta, sen tuijottaminen on yhtä jännittävää kuin kuusimetsä auton ikkunassa. Olen käynyt Edinburghissa, jossa asuin, Glasgowissa, josta pidin hirvittävän paljon enemmän, Invernessissä Loch Nessin lähellä (ajanut Loch Nessin ympäri autolla pariinkin otteeseen), Perthissä, Aberdeenissa, Wickissä, Fort Williamissa ja mennyt lautalla yli Stranraerista Belfastiin. Ajoimme myös pariinkin otteeseen autolla läpi kaikki mahdolliset linnat ja linnan rauniot, mitä silloin oli merkitty karttaan - maksaen sisään vain muutamaan maksulliseen, mutta ihastellen erityisesti hyljättyjä, yleisölle vapaasti tutustuttavia linnan raunioita.
Skotlantiin en ole astunut jalallani sitten 90 - luvun lopun, mutta pidän toki yhteyttä ystäviini siellä, joista kaikki tosin ovat uusia sellaisia. En kuitenkaan pystyisi sanomaan enää, että "tiedän, millaista Skotlannissa on". Mietiskelin juuri tänään huvittuneena sitä, että kuinka useampikin ystäväni kuvittelee vuoden Jenkeissä vaihto-oppilaana olon oikeuttamaan ikuiseen asiantuntijuuteen maan suhteen-- mikäänhän ei muutu 10 vuodessa, emme varsinkaan me itse!
Nähtävyydet eivät varmaankaan ole muuttuneet tässäkään ajassa, ja historiallista nähtävää riittää niin suuremmissa kaupungeissa kuten myös maaseudulla - en niitä tähän kuitenkaan ala sen enempää muistelemaan, koska googlettamaan joutuisin ihan urakalla - "mikä se paikan nimi nyt olikaan".
Hassuin yksittäinen muisto on eräästä pikkukaupungista Pohjois-Skotlannista, jonka pienessä 10 ihmisen mentävässä baarissa tutustuimme pienellä seurueellamme paikallisiin öljynporauslautan tyyppeihin-- Oikeastaan en edes muista siitä enempää kuin pätkän sieltä, toisen täältä-- Hmm.
Menisinkö vielä? Ehkä, mutta vain tapaamaan ystäviä. Olivat he sitten missä tahansa.